EU AI Act ja tekoälylukutaito kunnissa – mihin pitää tarttua juuri nyt?

Tekoälylukutaidon vaatimus on muuttunut EU:n tekoälyasetuksessa. Kesällä 2026 tekoälyasetuksen 4 artiklaa kevennettiin: kunnan ei enää tarvitse varmistaa jokaiselle työntekijälle tiettyä osaamistasoa, mutta sen on tehtävä todellisia ja osoitettavia toimenpiteitä henkilöstön tekoälylukutaidon tukemiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa: henkilöstön koulutusta roolin mukaan, selkeitä tekoälyn käytön pelisääntöjä ja nimettyjä vastuita. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä muutos tarkoittaa kunnille ja julkisyhteisöille, ja annamme etenemismallin, jolla tekoälylukutaito saadaan kuntaan kuntoon muutamassa kuukaudessa.

Huom! Tämä artikkeli on yleiskatsaus, ei oikeudellinen neuvonanto. Tilannetieto pvm. 25.10.2026.

Mitä tekoälyasetuksen artiklaan 4 muutettiin kesällä 2026?

Tekoälyasetuksen ensimmäinen muutosasetus, niin sanottu Digital Omnibus on AI eli asetus (EU) 2026/1744, julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 24.7.2026 ja tuli voimaan 27.7.2026. Se kirjoitti tekoälyasetuksen artiklan 4 uudelleen. Komissio ehdotti alun perin koko velvoitteen siirtämistä johdanto-osaan, mutta lopullisessa tekstissä se säilyi sitovana artiklana.

MuutosAlkuperäinen 4 artikla (sovellettu 2.2.2025 alkaen)Muutettu 4 artikla (voimassa 27.7.2026 alkaen)
Mitä on tehtäväToteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan parhaan kyvyn mukaan riittävä tekoälylukutaitoToteutettava toimenpiteitä, jotka tukevat tekoälylukutaidon kehittämistä
OsaamistasoRiittävä tasoEi vaadita tiettyä tasoa yksittäiseltä henkilöltä
Keitä koskeeHenkilöstö ja muut, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä organisaation puolestaSama
Viranomaisten rooliEi mainintaaKomission ja jäsenvaltioiden on tuettava erityisesti pieniä toimijoita

Velvoite muuttui siis tulosvelvoitteesta ponnistusvelvoitteeksi. Se ei tarkoita, että tekeminen olisi vapaaehtoista. Kansalliset viranomaiset saivat valvontavaltuudet elokuussa 2026, ja silloin kysytään, mitä organisaatio on tosiasiassa tehnyt ja miten se on dokumentoitu.

Suomessa tekoälyasetuksen valvonta on hajautettu usealle viranomaiselle. Kansalliset lait tulivat voimaan 1.1.2026, ja Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä.

Koskeeko tämä kuntia? Kyllä.

Kunta on tekoälyasetuksen käsitteillä käyttöönottaja aina, kun se käyttää tekoälyjärjestelmää omassa toiminnassaan. Tällaisia tilanteita kunnissa on jo nyt paljon:

  • Microsoft 365 Copilot, ChatGPT tai muu yleiskäyttöinen avustaja toimistotyössä
  • verkkosivujen chatbot tai neuvontabotti
  • käännös-, puheentunnistus- ja tekstitystyökalut
  • asianhallinta-, rekrytointi- tai opetusjärjestelmien tekoälyominaisuudet
  • tekoälyä sisältävät analytiikka- ja ennustetyökalut

Velvoite koskee henkilöstön lisäksi muita, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä kunnan puolesta, esimerkiksi ostopalveluiden tuottajia ja sijaisia. Luottamushenkilöitä artikla 4 ei suoraan mainitse, mutta jos he käyttävät kunnan tekoälytyökaluja tai valmistelua tehdään tekoälyn avulla, heidätkin kannattaa ottaa mukaan perustason koulutukseen.

Huom.: varjokäyttö on yleistä! Jos työntekijät käyttävät omia tekoälytilejään kunnan töihin, kunta käyttää tekoälyä, halusi se tai ei. Tämä on käytännössä kuntien yleisin ja suurin riski: salassa pidettävää tai henkilötietoa päätyy kuluttajapalveluun, jonka ehtoja kukaan ei ole tarkistanut.

Mikä ei ole muuttunut?

Artiklan 4 keventäminen ei keventänyt muuta sääntelyä. Kunnan kannalta tärkeimmät:

  • Avoimuusvelvoitteet (50 artikla) ovat sovellettavia 2.8.2026 alkaen. Jos kunnan chatbot keskustelee asukkaiden kanssa, käyttäjälle on kerrottava, että hän asioi tekoälyn kanssa. Traficom julkaisi ohjeet avoimuusvelvoitteisiin elokuussa 2026.
  • Suuririskiset järjestelmät (liite III) siirtyivät muutosasetuksella 2.12.2027 alkaen sovellettaviksi. Kunnissa niitä voivat olla esimerkiksi rekrytoinnissa, opetuksessa ja julkisiin palveluihin pääsyn arvioinnissa käytettävät järjestelmät. Julkisen toimijan on silloin tehtävä myös perusoikeusvaikutusten arviointi. Valmistautuminen kannattaa aloittaa nyt, koska hankintoja tehdään jo.
  • Tietosuoja, hallintolaki, julkisuuslaki ja virkavastuu pätevät tekoälyn käytössä kuten ennenkin. Tekoäly ei siirrä vastuuta pois viranhaltijalta.
  • Tekoäly viranomaisneuvonnassa: hallitus on antanut esityksen (HE 106/2026) digipalvelulain 6 a §:n muuttamisesta niin, että viranomaiset voisivat käyttää tekoälyä neuvonnassa nykyistä laajemmin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027 tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Tämä lisää tarvetta osata arvioida tekoälyneuvonnan laatua.

Henkilöstön koulutus: roolipohjaisesti, ei yleiskoulutusta

Tehokkain tapa täyttää artikla 4 on porrastettu koulutus, jossa jokainen saa sen tiedon, mitä omassa työssään tarvitsee. Euroopan komission tekoälylukutaitoa koskeva kysymys–vastaus-ohje antaa tähän neljä lähtökohtaa:

  • ota huomioon organisaation rooli (käyttöönottaja vai myös kehittäjä)
  • ota huomioon käytettyjen järjestelmien riskit
  • sovita sisältö henkilöstön lähtötasoon ja käyttöyhteyteen
  • kirjaa toteutetut toimenpiteet; ulkoista sertifikaattia ei vaadita

Komission mukaan pelkkä viittaus järjestelmän käyttöohjeisiin ei yleensä riitä. Kertaluonteinen koulutus ei myöskään riitä, koska työkalut ja käyttötavat muuttuvat.

TasoKenelleSisältöSuuntaa-antava laajuus
1. PerustaKoko henkilöstöMitä tekoäly on ja mitä se ei ole, virheet ja hallusinaatiot, mitä tietoa saa syöttää, kunnan pelisäännöt, oma vastuu1–2 tuntia, osaksi perehdytystä
2. KäyttäjäAktiiviset käyttäjät ja tiimitKunnan hyväksytyt työkalut käytännössä, oman työn käyttötapaukset, kehottaminen, lopputuloksen tarkistaminen2–4 tuntia + tiimikohtaiset työpajat
3. JohtoJohtoryhmä ja esihenkilötRiskit ja mahdollisuudet, vastuut, päätöksenteko, hankinnat, varjokäytön hallinta2–3 tuntia
4. ErityisroolitICT, tietosuojavastaava, hankinnat, juristit, tekoälypalveluiden ylläpitäjätTekoälyasetuksen velvoitteet, riskiluokitus, sopimusehdot, vaikutustenarviointi, valvontaTarpeen mukaan, syvempi

Tavoite ei ole tehdä jokaisesta kunnan työntekijästä tekoälyasiantuntijaa. Tavoite on, että jokainen tunnistaa, milloin tekoälyä voi käyttää turvallisesti, milloin tulos pitää tarkistaa ja milloin tekoälyä ei käytetä lainkaan.

Koulutus kannattaa rakentaa kunnan omien käyttötapausten varaan. Esimerkkinä pöytäkirjan luonnostelu, asukkaan viestiin vastaaminen selkokielellä tai hankinta-asiakirjan tiivistäminen opettaa enemmän kuin yleinen esittely.

Suositus: tee lyhyt ja helppolukuinen ohje

Koulutus ilman pelisääntöjä jää irralliseksi. Moni kunta on jo hyväksyttänyt tekoälyohjeen tai -politiikan kunnanhallituksessa, ja pohjaksi sopii valtiovarainministeriön helmikuussa 2025 julkaisema ohje generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa. VM:n ohje koskee koko julkista hallintoa, ja organisaatiot voivat täydentää sitä omilla linjauksillaan.

Hyvä kunnan tekoälyohje mahtuu pääosin yhdelle sivulle ja vastaa ainakin näihin kysymyksiin:

  1. Mitä työkaluja saa käyttää? Lista hyväksytyistä työkaluista ja reitti, jolla uusi työkalu otetaan käyttöön. Kuluttajaversiot omilla tunnuksilla rajataan selvästi.
  2. Mitä tietoa saa syöttää? Kytke tietoluokitukseen: julkinen tieto, sisäinen tieto, henkilötiedot, salassa pidettävä tieto. Kerro esimerkein, mikä on sallittua missäkin työkalussa.
  3. Kuka vastaa lopputuloksesta? Ihminen. Aina. Tekoälyn tuottama teksti, tiivistelmä tai käännös tarkistetaan ennen käyttöä, ja virkavastuu säilyy viranhaltijalla.
  4. Saako tekoäly tehdä päätöksiä? Ei. Tekoäly voi tukea valmistelua, mutta päätöksen tekee ihminen, ellei laki erikseen salli automaattista päätöksentekoa.
  5. Milloin tekoälyn käytöstä kerrotaan? Ainakin silloin, kun asukas asioi tekoälyn kanssa, ja kunnan oman linjauksen mukaan esimerkiksi julkaistavassa sisällössä.
  6. Mitä tehdään, kun jokin menee pieleen? Selvä ilmoituskanava virheille, tietovuodoille ja epäselville tilanteille.

Ohjeen kannattaa olla luvan antava eikä pelkkä kieltolista. Jos virallinen reitti on hankala, henkilöstö käyttää tekoälyä omin päin, ja varjokäyttö kasvaa.

Vastuut: kuka tekee mitä?

Tekoälyasetus velvoittaa kuntaa organisaationa, mutta käytännössä velvoite toteutuu vain, jos joku omistaa sen. Pienessä kunnassa sama henkilö voi hoitaa useaa roolia. Tärkeintä on, että vastuut on kirjattu.

RooliVastuu
Kunnanhallitus tai johtoryhmäHyväksyy tekoälyn käytön linjaukset, osoittaa resurssit ja seuraa toteutumista
Tekoälyvastaava tai koordinaattoriYlläpitää tekoälyrekisteriä ja ohjetta, kokoaa koulutussuunnitelman, on yhteyspiste
EsihenkilötHuolehtivat tiiminsä osaamisesta, tunnistavat käyttötapaukset ja puuttuvat varjokäyttöön
ICT ja tietoturvaHyväksyy työkalut, hoitaa asetukset, käyttöoikeudet ja lokit
TietosuojavastaavaArvioi henkilötietojen käsittelyn ja tarvittaessa vaikutustenarvioinnin (DPIA)
Hankinnat ja juristitVarmistavat sopimusehdot ja toimittajalta saatavat tiedot tekoälyominaisuuksista
HRLiittää koulutuksen perehdytykseen ja pitää kirjaa osallistumisesta
Jokainen käyttäjäNoudattaa ohjetta, tarkistaa tekoälyn tuotoksen ja ilmoittaa ongelmista

Vastuu ei siis siirry toimittajalle. Vaikka tekoälyominaisuus tulisi valmiina osana järjestelmää, kunta vastaa siitä, miten sen henkilöstö sitä käyttää.

Etenemismalli: kuusi askelta kolmessa kuukaudessa

Alla oleva malli sopii sekä pienelle että keskisuurelle kunnalle. Aikataulu on suuntaa-antava; tärkeämpää on järjestys millä edetään.

  1. Kartoita nykytila (viikot 1–3). Selvitä, mitä tekoälytyökaluja ja -ominaisuuksia kunnassa on käytössä, myös henkilöstön omat tilit. Kokoa tekoälyrekisteri: työkalu, käyttötarkoitus, käyttäjät, käsiteltävä tieto, alustava riskitaso ja omistaja. Lyhyt henkilöstökysely kertoo nopeasti, missä tekoälyä jo käytetään.
  2. Nimeä vastuut (viikot 2–4). Tekoälyvastaava, johtoryhmän omistaja ja yhteistyö ICT:n, tietosuojavastaavan ja HR:n kanssa. Kirjaa roolit.
  3. Laadi tai päivitä pelisäännöt (viikot 3–6). Lähde liikkeelle VM:n ohjeesta ja kartoituksen havainnoista. Hyväksytä ohje johtoryhmässä tai kunnanhallituksessa.
  4. Kouluta roolin mukaan (viikot 5–12). Ensin johto ja esihenkilöt, sitten koko henkilöstön perustaso ja aktiivisten käyttäjien tiimikohtaiset työpajat.
  5. Dokumentoi (koko ajan). Säilytä koulutusmateriaalit, osallistujat ja päivämäärät, ohjeen versiot ja tekoälyrekisteri. Tämä on se näyttö, jota valvoja kysyy.
  6. Tee siitä jatkuvaa (viikosta 12 eteenpäin). Liitä perustaso perehdytykseen, päivitä koulutus kun uusia työkaluja otetaan käyttöön ja käy rekisteri ja ohje läpi vähintään kerran vuodessa.

Samalla kannattaa tarkistaa kaksi määräaikaa. Jos kunnalla on asukkaille näkyvä chatbot, avoimuusvelvoite on jo voimassa. Jos kunta hankkii tai käyttää järjestelmiä, jotka voivat olla suuririskisiä, kartoitus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen 2.12.2027.

Tarkistuslista: onko kunnallanne nämä?

  • Ajantasainen lista tekoälytyökaluista ja niiden käyttötarkoituksista
  • Nimetty tekoälyvastaava ja johtoryhmän omistaja
  • Hyväksytty tekoälyn käytön ohje, joka kertoo myös, mitä tietoa saa syöttää
  • Koko henkilöstön perustason koulutus, myös uusille työntekijöille
  • Syvempi koulutus johdolle, aktiivisille käyttäjille ja erityisrooleille
  • Kirjaukset koulutuksista, osallistujista ja materiaaleista
  • Chatbotissa selvä ilmoitus siitä, että käyttäjä asioi tekoälyn kanssa
  • Suunnitelma suuririskisten järjestelmien tunnistamiseen ennen 2.12.2027

Lopuksi

Kesän 2026 muutos antoi kunnille enemmän harkintavaltaa, ei lupaa jättää asiaa sikseen. Hyvä uutinen on, että se, mitä sääntely vaatii, on samaa, mitä tekoälyn hyödyntäminen muutenkin vaatii: osaava henkilöstö, selvät pelisäännöt ja joku, joka pitää kokonaisuuden käsissään.

AIC Consulting auttaa kuntia ja julkisyhteisöjä tekoälyn käytön kartoituksessa, pelisääntöjen laatimisessa ja roolipohjaisessa tekoälykoulutuksessa. Ota yhteyttä: info@aic-consulting.fi.

Lähteet